27. toukokuuta 2013

Maarit Verronen: Luolavuodet

Luolavuodet vuodelta 1998 ei ole Verrosen esikoisteos.

Päähenkilö, minä-kertoja Vjeshta ei pitänyt matematiikkaa kauniina. Hän luopui matemaatikon urastaan ja alkoi tutkia luolia. Samalla hän joutuu palaamaan omaan menneisyyteensä sekä esi-isiensä ja ihmiskunnan historiaan.

Vjeshta päätyy tutkimaan suurta luolastoa erään ravihullun kylän lähellä. Luolista löytyy mm. vanhoja hautoja. Vjeshta joutuu konfliktiin kylän kanssa, kun hän toteaa raviradan alla olevan luolan romahtavan milloin tahansa.

Vjeshta on voimakas itsenäinen nainen, joka ei tarvitse miestä eikä lapsia elämäänsä. Hänellä on luolia tutkivia ystäviä. Ja ärsyttävä serkku, joka on jumahtanut kotiäidiksi ja päätyy lopulta terapiaan.

Kirja on hieman fantasiaan vivahtava, mutta enemmän ihan "normaalia" kirjallisuutta.


Kirja käsittelee mm. naisen suhdetta karmeisiin vanhempiinsa, jotka ovat vähätelleet lastaan.

Tyypillinen 1990-luvun kirja. Verronen on tutkinut luolatutkimusta, ja se näkyy kirjassa. Luolavuodet ilmestyi vuoden Matka Albaniaan -kirjan jälkeen, joka kertoo kirjailijan matkasta Albaniaan vuonna 1995. Saiko Verronen idean Luolavuosiin Albanian matkalla? Ainakin päähenkilön nimi Vjeshta on albaniaa, ja tarkoittaa syksyä.

Tämä oli ensimmäinen lukemani kirja Verroselta, mutta tällä hetkellä hyllyssäni odottaa vielä kolme muuta romaania sekä Matka Albaniaan -kirja.


-Suvi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti