Tommi Kinnunen: Neljäntienristeys (WSOY, 2014)

Kinnusen esikoisromaani Neljäntienristeys on tarina neljästä ihmisestä, joiden elämät nivoutuvat tiiviisti yhteen. Ensin kerrotaan Mariasta, joka toimii kätilönä 1800-luvun loppupuolella Kuusamossa. Maria on itsenäinen nainen, mutta häntä ja hänen ammattiaan ei heti katsota hyvällä. Maria saa lapsen, mutta lapsen isä ei ole kuvioissa paljoakaan mukana. Maria ei myöskään kaihda arvosteluja, ja hän jopa uskaltaa moittia isäntiä, jotka laittavat vuosi vuoden jälkeen jo valmiiksi riutuneet vaimonsa raskaiksi.

Toisena romaanissa kerrotaan Marian tyttären Lahjan tarina. Lahjakin hankkii itselleen ammatin, joka tuohon aikaan oli uusi eivätkä naiset sitä yleensä harjoittaneet. Valokuvaaja on Lahjan ammatti, ja vaikka hän toimeentulonsa puolesta on yhtä itsenäinen kuin äitinsä, on hän muussa suhteessa aivan erilainen. Lahja ei tahdo viettää elämäänsä yksin, vaan haluaa miehen ja paljon lapsia.

Kolmantena romaanissa äänen saa Lahjan pojan Johanneksen vaimo Kaarina. Kaarina muuttaa Kuusamoon Johanneksen kotitaloon mutta saa pian huomata, kuinka vaikeaa samassa talossa asuvan anopin kanssa on elää ja pärjätä. Lahja on anoppina pahimmasta päästä: äkäinen ja komenteleva, mutta välillä ilmenee hänestä myös inhimillisiä piirteitä. Kaarina on kuitenkin vahvatahtoinen nainen ja hänen sekä Johanneksen elämä asettuu omanlaisiin uomiinsa anopista huolimatta.

Kirjan viimeisessä osuudessa kerrotaan Onnin, Lahjan miehen ja lasten isän, tarina. Tämä kirjan viimeinen osuus vasta avaa lukijalle, mistä kaikessa loppujen lopuksi on ollut kyse, ja miksi Onni ei pystynyt olla Lahjalle sellainen kuin Lahja olisi Onnin halunnut olevan. Onni on hyvä mies ja erinomainen isä lapsilleen. Kuitenkin on jotain, mikä hankaloittaa Onnin elämää ja saa avioparin erkaantumaan toisistaan...

”Onnin kasvot ovat aivan hänen silmiensä edessä. Lahja painaa nenänsä miehen poskeen ja haistelee ihon saippuantuoksua. Miehen silmäkulmissa on hiuksenohuita uurteita. Korvan takana on pieni luomi. Kaulasuonessa näkyy hento syke. Tämä voisi olla aina näin. Hän haluaisi olla tässä aina. Tuntea miehen vartalon lämmön vatsaansa ja rintojaan vasten. - - Hän tietää, että pian mies havahtuu ja kavahtaa.

Kirjan tapahtuma-aika on varsin pitkä, aina 1890-luvulta 1990-luvun puoliväliin asti. Kirjan kertojana kaikissa osissa toimii kaikkitietäväkertoja. Kirjan aiheena on omien valintojensa takana seisominen vaikeissa olosuhteissa ja myös se, kuinka joskus unelmat ovat liian kaukana tavoitettavaksi. Se on myös sukukertomus, jossa vuosien ja vuosikymmenten tapahtumat risteävät ja liittyvät tiiviisti yhteen. Kirjassa kuvataan myös suomalaisen kulttuurin eri vaiheita vuosikymmenten vaihtuessa.

En tiennyt kirjan aiheesta mitään, kun rupesin sitä lukemaan. Sen tiesin, että se oli ollut hyvin suosittu ja että se oli ollut ehdolla Finlandia – palkinnon saajaksi. Odotin siis hyvää lukukokemusta, enkä kyllä pettynyt! Kirja on lukukokemuksena erittäin hieno. Kaikkien kirjan henkilöiden elämät ovat kovin mielenkiintoisia ja niistä punoutuu, välillä raadollinenkin, tarina. Niistä olisi myös halunnut lukea aina vain lisää. Kinnunen on saanut luotuja tarkkoja ja hienoja henkilökuvia. Loppu oli kuitenkin aika surullinen, mutta kuitenkin kirjassa kuvataan elämää lämpöisellä otteella. Suosittelen kaikille, jotka tykkäävät hyvästä tarinasta ja haluavat kurkistuksen meitä edeltävien sukupolvien elämään. 

- Anna Jäätteenmäki