6. toukokuuta 2015

Gösta Ågren: Tääl (1989)

Kirjailijasta

Suomenruotsalainen Gösta Ågren (s. 1936) on toiminut runoilijana, elokuvaohjaajana ja omaa filosofian tohtorin arvon Tukholman yliopistosta. Runot näkyivät myös hänen väitöskirjansa “Kärlek som i allting bor” aiheessa: Dan Anderssonin elämä ja runous.

Hänen muutamat teokset ovat kivunneet kunniapilareille, kuten runokokoelmat Var inte rädd ja Molnsommar.

Muita teoksia (ei sis. kaikkia)

Runoteokset

I det stora hela, 2011
von Bödelns nattvard, 2007
Kväll över seklet, 1994
Den andre guden, 1985
Natten har djup för oss alla, 1974
Ett brev från Helsingfors, 1961
Jordlös bonde, 1956

Ohjaajatuotanto

Lapualaisballadi, 1969 (käsikirjoitus, ohjaus)
Täällä alkaa seikkailu, 1965 (ohjaajan apulainen)

Teos

Aihe

Teoksen nimellä voi Ågrenin nähdä viittaavan jo todellisuuteen, jossa me elämme ja sitä se käsittelee kirjan alusta loppuun individuaaliselta ja yleiseltä tasolta. Ihmisen elämä on kuin kiiltävä esine, jota Ågren tutkii himmeän valon alla eri kulmista analysoiden sen piirteitä. Ågrenin pensselistä värjäytyy siten hieman harmaa kuva meidän osasta.

Teema

Elämän tietynlainen masentuvuus voisi sopia tähän ja teoksessa puhutaankin elämän raudanraskaasta tietoisuudesta, jota ihmiset pakenevat. Kuitenkin vastapainona Ågren tuo esille lähisukulaisiaan tarinoineen ja siten mukaan saadaan elämän ilojakin. Elämän luonteen voisi rajata yleiseksi teemaksi.

Rakenne

Kirja sisältää osat:  tääl, muistikirjasta, etsiminen,valokuva-albumi, työkirja ja jatko. Valokuva-albumi osiossa hän kuvailee isovanhempiaan ja muita sukulaisiaan kokemustensa ja kuvien pohjalta. Muut osat sisältävät mm. neuvoja, lapsuudenkokemuksia, omakuvia sekä yleisiä ihmiskuvauksia ja elämänkuvauksia.

Kerronta

Kerrontatapa kirjassa on ailahteleva mielialallisesti. Paikoin puhutaan jopa toistensa tappamisesta ja totuudesta “...jonka pakotavalta tomulta, kukaan ei välty.” On kuitenkin lohdullisiakin kohtia: “Muisti suojaa meitä kivulta.” Kertojan näkökulma painottuu kuitenkin usein melankoliseen muutamien ilonpilkahduksien jälkeenkin. Näkökulma itse vaihtelee sivusta tarkkailevan ihmisille näkymättömän tarkkailijan ja päähenkilön välillä. Aiemmin mainitut muutamat ilonpilkahdukset esiintyvät pääasiallisesti Ågrenin sukulaisten kuvauksissa, joista hän puhuu yleisesti lempeään sävyyn.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti