Miika Nousianen - Vadelmavenepakolainen

Oletko kansalaistransu? Kyllä? Ei? Mikko Virtanen, Miika Nousiaisen Vadelmavene teoksen päähenkilö, huutaisi tässä kohtaa kyllä ja lujaa. 

Mikko Virtanen on suomalainen mies, joka asuu Helsingissä,  Suomessa. Mikko ei halua olla suomalainen, vaan kun on niin on. Vai onko? Ruoho on tunnetusti aina vihreämpää aidan läntisellä puolella ja sinne Mikkokin halajaa. Hän haluaa olla ruotsalainen, aito ruotsalainen.

Haluan olla syntyperäinen ruotsalainen, moderni, pehmeä ja ymmärtäväinen, Anderssonin perheen isä. Johansson tai Svenssonkin kelpaisi, tai vaikka Lindqvist.

Mikon pakkomielle Ruotsiin ja ruotsalaisuuden saavuttamiseen on surkuhupaisaa seurattavaa. Rakastettuaan katsoo usein ruusunpunaisten lasien läpi ja niin tekee Mikkokin. Ruotsi on utopia, Ruotsi on paratiisi, Ruotsi on Mikon taivas maan päällä. Nousiainen antaa meille avaimet Mikon pään sisään ja antaa meille tilaisuuden nähdä mitä epätoivoinen mies tekee toteuttaakseen haavensa.

Nousiainen kuljettaa lukijansa kahdeksan vuoden läpi Suomesta Thaimaan kautta Ruotsiin, jossa Mikko eräs joulu menee hieman liian pitkälle haaveidensa toteuttamisen kanssa. Sattumalta hänen onnensa kääntyy nousuu kun hän tapaa itsemurhakandidaatin Mikael Anderssonin, joka auttaa Mikkoa saavuttamaan ruotsalaisuuden.

Teoksen synkät asiatkaan eivät tunnu niin pahoilta Nousiaisen nokkelan sanailun ansiosta. Lämpenin kirjalle hitaasti, mutta alkukankeudesta päästyäni en malttanut laskea kirjaa kädestäni. Vadelmavene kannattaa lisätä lukulistalle, jos haluaa kokea hieman jotain erilaista näkökulmaa.

-Karoliina