Rakkaudesta kirjoihin ja lukemiseen – Christina Caboni: Kuka sinä olet, Clarice? Kätketyn kirjeen salaisuus (2020)

”Ajattelen niin, että kirjoissa on valtavasti voimaa. Ne ovat kuin kipinöitä, jotka sytyttävät mielen roihuun. Ne tarjoavat mahdollisuuden kasvaa ja kehittyä paremmaksi ihmiseksi.”

Kuka sinä olet, Clarice? Kätketyn kirjeen salaisuus (2020), s.182

Tämä tarina on heille, jotka rakastavat kirjoja ja kirjallisuutta sekä haluavat viihdyttää itseään osittain historiaankin sijoittuvan fiktion parissa. Teoksesta välittyy rakkaus lukemiseen ja kirjoihin. Christina Caboni kuljettaa taitavasti lukijaa kahdessa eri aikakaudessa. Kirjan tapahtumat sijoittuvat menneisyyteen 1800-luvulle ja nykyajan kuvaukseen. Kirja yhdistää kaksi kerrontalinjaa, jossa yhdistyvät fiktiivinen kertomakirjallisuus ja historiallisen romaanin kriteerit täyttävä linja.

Historiallisen romaanin genren tyypilliset piirteet tulevat esiin luvuissa, joissa ajan kuvaus ja miljöö liittyvät yleisesti tuntemaamme historiaan, kuten Hosiaisluoma (2016, 317) historiallista romaania määrittelee. Tällaisia asioita kirjassa ovat tapahtumien sijoittuminen menneisyyteen ja naisen aseman kuvaus 1800-luvulla. Samalla kirja mielestäni uudistaa tai on rajatapaus perinteisen historiallisen romaaniin genressä, koska se kuljettaa rinnallaan nykyaikaan sijoittuvaa kertomusta, joka mielestäni korostaa naisen aseman heikkoutta historiallisessa osuudessa, kun naisen asemaa on mahdollista peilata moderniin naiseen samassa tarinassa. Kirja ansaitsee tulla luetuksi, mutta varsin tuoreena teoksena ei ole saanut vielä mielestäni huomiota ainakaan Suomessa.

Kirjan jännite syntyy juonesta, joka tempaa lukijan hetkessä mukaansa. Tarina alkaa, kun kirjastonhoitaja Sofia Bauer saa lahjaksi vanhalta kirjakauppiaalta kirjan, johon on kätketty kirje, kirjeen tuoman arvoituksen ratkaiseminen on tarinan kuljettava voima. Salaisuuden selvittämisen ympärillä käsitellään Sofian muuttunutta elämän tilannetta ja elämän valintoja modernina naisena ja kirjeiden kautta kerronta johdatetaan Claricen tarinaan, jossa esiin nousee hätkähdyttävästi naisen asema 1800-luvulla.

Kirja kertoo kahden naisen tarinan, joista molemmat tarinat kuvaavat aikakaudelle tyypillistä naisen asemaa. Sofia on moderni naishahmo, joka haaveilee itsenäisemmästä elämästä, jota varjostaa epäonnistunut avioliitto ja kaipaus kirjastonhoitajan työhön. Nykyajan naisen on kuitenkin helpompaa järjestää asiansa aviomiehen vastusteluista huolimatta. Claricen elämää varjostaa vuoroin hänen setänsä ja aviomies. Hän joutuu luopumaan rakkaasta kirjansitomisen taidon harjoittamisesta setänsä vaatimusten vuoksi. Aviomies taas alistaa ja nöyryyttää Claricea kaikin tavoin. Ilman oikeutta omaisuuteensa naisen on vaikea päästä pakoon pahaa aviomiestään.

Molempia naisia yhdistää sama tavoite, pyrkimys itsenäisempään elämään, mutta tavoite saavutetaan aikakaudelle tyypilliseen tapaan. Tavoite on ympäröivän yhteiskunnan normien mukainen Sofian tapauksessa, mutta Claricen tarinassa yhteiskunnan normien vastainen. Tällöin Claricen itsenäistyminen vaatii paljon voimakkaampia ja radikaalimpia ratkaisuja kuin Sofian, koska naisen asema Claricen aikakauteen liittyen on niin huono ajatellen tässä yhteydessä avioliittoa ja ammattia. Aromaan (1990, 154) mukaan 1800-luvulla säätyläistytön ainoa sopiva ammatti oli avioliitto. Tuolloin tytöt eivät pätevöityneet ammattiin eivätkä saaneet jatko-opintokelpoisuutta.

Lukijaa kirjassa viehättää tarinasta kuvastuva rakkaus kirjoihin, sekä kiinnostava kuvaus 1800-luvulle sijoittuvassa tarinassa. Kirjassa on myös kaunis yksityiskohta, kirjan jokaisen luvun aloittaa sitaatti, joka ikään kuin lisää rakkauden osoitusta kirjallisuutta kohtaan. Sitaatit lisäävät kirjan kielellistä kauneutta.  

Kuulisin mielelläni, oletko sinäkin jo lukenut - Christina Caboni: Kuka sinä olet, Clarice? Kätketyn kirjeen salaisuus kirjan? tai innostuitko lukemaan?

 

Christina Caboni: Kuka sinä olet, Clarice? Kätketyn kirjeen salaisuus

Suomentanut Osmo Korhonen

Impromptu Kustannus, 2020

 

LÄHTEET

Aromaa, V. 1990. Tyttöikä – tuulenpyörre ja tosipaikka. Teoksessa: K. Immonen (toim.) Naisen elämä: Mistä on pienet tytöt tehty, mistä tyttöjen äidit. Helsinki: Otava. 91 – 205.

Hosiaisluoma, Y. 2016. Kirjallisuusoppi: Aapisesta äänirunoon. Helsinki: BTJ Finland Oy.

 

Teksti ja kuva Saara Kuvaja