25. maaliskuuta 2021


 Jos männyt voisivat kertoa

”Juri tietää olevansa vihollisten ja petturien lapsi. Se on nyt iskostettu häneen. Älä usko, älä usko, älä usko, Maria kuiskii hänen korvaansa vierailuillaan. Älä usko ketään. Luota vain minuun. 

Haluan esitellä Anna Soudakovan esikoisromaanin Mitä männyt näkevät (2020). Luin kirjan muutamassa illassa ja minusta se oli hyvin vaikuttava ja koskettava teos. Kirja kertoo siitä, miten Stalinin vainot ovat koskettaneet samaan aikaan niin pientä poikaa, hänen perhettään sekä kokonaista kansakuntaa yli sukupolvien ajan. Pienen pojan elämänjano sekä perheen kantava voima kulkevat vahvasti mukana läpi teoksen.

Kirja kertoo kirjailijan isoisän Jurin elämästä aina lapsuudesta elämän loppuun asti. Jurin ollessa viisivuotias, hänen ylleen laskeutuu elämänmittainen varjo: hänen vanhempansa tuomitaan kansanvihollisina ja heidät viedään vangeiksi tuntemattomaan. Juri ja hänen siskonsa Maria päätyvät aluksi isovanhempiensa hoteisiin Uzbekistaniin, josta sisarukset kulkeutuvat paikasta toiseen yhdessä ja erikseen, etsien omaa paikkaansa isänmaan vihollisten lapsina. Leningradin arjessa selviytyminen vaatii sinnikkyyttä ja sitä, että aina on toivoa paremmasta. Juri kouluttautuu, löytää puolison ja perustaa perheen, mutta samalla hän tekee kaikkensa selvittääkseen mitä hänen vanhemmilleen on käynyt, sekä ennen kaikkea vaatien heille rehabilitointia, arvon palauttamista. Tarina kulkee useiden kaupunkien kautta lopulta Turkuun, jonne Juri jälkikasvuineen kotoutuu. Kirjan kronologisesti etenevistä vaiheista kerrotaan pääasiassa kolmannessa persoonassa, mutta sen lisäksi kerronta tapahtuu minäkerronnan sekä kirjeiden ja dokumenttien kautta. (Kirjasampo 2021.)

Mitä männyt näkevät kuvaa todellista, pelon värittämää elämää hyvin herkästi ja elävästi, ja läpi teoksen huokuu ajatus perheen tärkeydestä; Jurin kasvu pienestä pojasta isoisäksi. Kielikuvat ja suomen kielen taipuisuus maalaavat kaunista kuvaa sekä ympäristöstä että kirjan henkilöiden tunnemaailmasta.

”Talon kodikkuus saa Jurin miettiväiseksi. Kukkaverhot pitsireunuksineen,        kauniit säilytysrasiat hyllyillä, koristeelliset ikkuna- ja ovikarmit, huolella kudotut räsymatot, isän tuolin kuviot. Kaikki kertoo siitä, etteivät täällä asuvat ihmiset vain koeta selviytyä raskaasta työnteosta, että he eivät tule kotiin vain mennäkseen nukkumaan väsymystään pois, vaan täällä asuu perhe, joka kaipaa ympärilleen kauneutta ja mukavuutta. Voisiko Jurillakin joskus olla tällainen turvapaikka, koti?”

Kirjassa kuvataan Neuvostoliiton koneiston valtaa ja vaikutusta suuren maan kansalaisiin. 1930-luvulla alkanut pelko on periytynyt sukupolvien mukana ja vielä tänä päivänäkin epätietoisuus ja traumat saattavat aiheuttaa hyssyttelyä aikakauden tapahtumista: mitä historiasta uskaltaa sanoa. Hyssyttelyn sijaan teos mahdollistaa sen, että historian tapahtumat tulevat myös tulevien sukupolvien tietoon, eikä historiaa julmuuksista huolimatta unohdeta. Kirjan voi luokitella niin maahanmuuttajakirjallisuudeksi kuin historialliseksi kirjaksikin. Toisaalta kirja on myös elämäkerrallinen teos, jossa kerrotaan Jurin elämänkaaresta aina uzbekistanilaisesta lapsuudesta turkulaiseen maahanmuuttaja-arkeen.

Kirjan nimi herätti mielenkiintoni, sillä en osannut nimen perusteella päätellä mitään kirjan sisällöstä tai edes sen aiheesta. Vasta kirjan lopussa, Karjalaan Sandarmohin joukkohaudoille tehtävän vierailun yhteydessä selviää, mistä kirjan nimi, Mitä männyt näkevät, tulee. Suosittelen lukemaan kirjan, mikäli sinua kiinnostaa lukea Stalinin vainoista uudenlaisesta näkökulmasta: faktatasolla tuttu asia voi avautua varsin uudella tavalla todellisten henkilöiden kautta. Vaikka Jurin viimeisistä vuosista Turussa kerrotaan melko vähän, on Soudakova nostanut vuosista mielenkiintoisia vivahteita esiin. Kirja tarjoaakin lukijalleen myös ajatuksia kulttuurien kohtaamisesta sekä maahanmuuttajan kokemista hämmingeistä.

 

Lähteet:

Atena Kustannus. Mitä männyt näkevät. [Valokuva]. [Viitattu 22.3.2021]. Saatavana: https://atena.fi/kirjat/mita-mannyt-nakevat

Kirjasampo. 2021. Mitä männyt näkevät. Anna Soudakova. [Verkkosivu]. [Viitattu 22.3.2021]. Saatavana: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_7087202 

Soudakova, A. 2020. Mitä männyt näkevät. Jyväskylä: Atena Kustannus Oy.


Teksti ja kuva: Sara Kujanpää

3 kommenttia:

  1. Kiitos tosi mielenkiintoisen teoksen esittelystä! Aihepiiri on sillä tavalla tuttu, että kaukainen sukulaiseni on päätynyt Amerikan-siirtolaisuusretkeltään 1930-luvun alussa Neuvosto-Karjalaan, ja hänen vaiheistaan saatiin tietoa vasta 1990-luvulla, kun Neuvostoliiton hajottua arkistot avautuivat hetkeksi länsimaisillekin tutkijoille. Stalinin vainoihin ja teloitukseen oli Westerinkin elämä päättynyt. Olen myös surullisena ja kiukkuisena seurannut uutisia karjalaisen historiantutkijan Juri Dmitrijevin vankeustuomiosta - näyttää vähän siltä, että Stalinin ajan rikosten esille tuominen on nykyään rikos ja myös talvi- ja jatkosotaan liittyvistä tapahtumista esitetään kovin erikoisia tulkintoja. Vinkkaamasi teos on siis hyvin ajankohtainen, koska Venäjällä ja varmasti monessa muussakin maassa historiaa käytetään koko ajan tietoisesti politiikan välineenä. Sandarmohista olen myös nähnyt paljon kuvia, joten teoksen mielenkiintoinen nimi sopii hyvin kuvaamaan alueen maisemia. Ehdottomasti lukulistalle tämä teos!

    VastaaPoista
  2. Minusta on hienoa, että nykyään kirjoitetaan näistä asioista enemmän myös tavallisen ihmisen näkökulmasta. Oletan ainakin, että Juri on tavallinen henkilö. Usein asioista puhutaan yhteiskunnallisesti, kun taas itseäni on aina kiinnostanut ehkä enemmän se, että miten yksilö on asiat kokenut. Yksilöiden kertomuksista saattaa löytää valonpilkahduksia synkkien asioiden keskeltä, kun taas yhteiskunnalliset asiat ovat synkempiä. En toki sano, etteivätkö nekin olisi tärkeitä, mutta jotenkin aina yrittää itse löytää kurjista asioista edes jotain hyvää. Tämän kirjan voisin napata omalle lukulistalleni, kiitos.

    VastaaPoista
  3. Kiitos tästä mielenkiintoisesta nostosta!

    VastaaPoista