Kaj Korkea-aho: Tummempaa tuolla puolen

Valitsin luettavakseni Kaj Korkea-ahon kirjan, ”Tummempaa tuolla puolen”, joka on julkaistu vuonna 2012.

En tiennyt teoksesta ennakolta oikeastaan yhtään mitään ja poimin kirjan melkein kokonaan sillä perusteella, että se oli saanut melko hyvän pistemäärän Risingshadow.fi -sivustolla olevalla kauhukirjallisuudesta koostuvalla listalla. Osasyynä valintaan oli myös se, että kirjaa on kuvailtu kauhukirjallisuudeksi (Risingshadow.fi, [Viitattu 28.3.2021]). Eli se kuuluu genreen, josta minulla ei juurikaan ole aikaisempaa kokemuspohjaa.

Kirja kertoo neljästä toisensa jo lapsuudesta asti tunteneista nuorista miehistä, Christofferista, Benjaminista, Lokesta ja Simonista, jotka tapaavat uudelleen traagisissa merkeissä, kun heidän yhteinen ystävänsä ja Benjaminin kihlattu kuolee auto-onnettomuudessa. Tapahtumapaikkana on pieni Pohjanmaalla sijaitseva kylä, jossa monet ovat nähneet mystisen ja pelottavan sysimustan olennon, nimeltä Raamt.

Ystävysten tavatessa lukijalle avataan hiljalleen paloja miesten menneisyydestä, joka on monelle heistä melko vaikea ja täynnä vaiettuja salaisuuksia. Lukija oppii kirjan edetessä tuntemaan henkilöhahmot paremmin kuin he tuntevat toisensa tai jopa itsensä. Lukijalle paljastetaan kaikki, ilman että mitään olisi sensuroitu. Tällaisia ovat esimerkiksi monet seksiin ja seksuaalisuuteen liittyvät asiat, jotka ovat selvästi eräitä teoksen käsittelemiä teemoja, joita käydään läpi useammankin päähenkilön näkövinkkelistä.

Ajatuksia herättää myös yksi päähenkilöistä nimeltä Simon, joka on ammatiltaan pappi ja taistelee oman uskonsa kanssa. Loke taas kärsii änkytyksestä, ja hänen kamppailuaan sen suhteen kuvataan myös yksityiskohtaisesti. Kirja innosti minua ottamaan henkilökohtaisestikin selvää änkytyksestä ja siitä kärsineistä historiallisista henkilöistä.

Juuri hyvin mietityt henkilöhahmot ja heidän asteittain lukijalle paljastuva menneisyytensä on tärkeässä osassa teosta. Voisi myös rehellisesti sanoa että, moniulotteiset henkilöhahmot ja heidän välinen ystävyytensä, kuin myös heidän välisensä konfliktit ovat ehdottomasti teoksen suola ja kantava voima.

Kirjoittajana Korkea-aho on erinomainen ja kirja on lisäksi hyvin suomennettu ruotsin kielestä. Tekstiä on hyvä ja helppo lukea. On kuin seuraisi jonkun mestarillisen ohjaajan elokuvaa. Kirjailija on kuitenkin varmasti tiennyt, että joitain ihmisiä kirja todennäköisesti saattaa muutamassa kohdassa shokeerata. Taiteenlajina kirjallisuus on kuitenkin mielestäni sellaista, että sen kautta melkein mitä tahansa asiaa voidaan jollain tavalla käsitellä.

Teoksessa on myös humoristisia elementtejä. Itse löysin huumoria päähenkilöiden keskinäisestä sanailusta ja erilaisista huumoria sisältävistä tilanteista. Mitään slapstickiä huumori siis ei kuitenkaan ole vaan se voi välillä olla piilevää ja vaikeasti hahmoteltavaa.

Mielestäni Kaj Korkea-ahon, ”Tummempaa tuolla puolen”, ei ole myöskään täysiveristä kauhukirjallisuutta. Pääpaino on henkilöhahmoissa ja heidän välisissä suhteissaan, eikä välttämättä yliluonnollisen Raamt-olion aiheuttamissa kauhun tunteissa. Mitään Stephen Kingin kirjoihin verrattavaa teos ei siis tarjoa.

Kirjan lopussa moni asia jää niin sanotusti auki ja kirjailija luottaakin selvästi lukijan omaan mielikuvitukseen ja päättelykykyyn tapahtumien lopullisessa selvittämisessä. Loppuratkaisu on siis hyvin monitulkintainen, niin kuin pitkälti koko kirjakin.

Teos ei varsinaisesti mene mielikirjojeni joukkoon, mutta se on hyvin kirjoitettu ja lukukokemuksena kuitenkin keskimääräistä parempi tuotos.

Lähteet:

Risingshadow.fi. Ei päiväystä. Tummempaa tuolla puolen. [Verkkosivu]. [Viitattu 28.3.2021]. Saatavana: https://www.risingshadow.fi/library/book/6717-tummempaa-tuolla-puolen

Teksti ja kuva: Antti Iso-Härkönen